Palokka-lehti

LUONTO VAIPUU TALVILEPOON

Palokassa luonnon monimuotoisuus ja suojelutarpeet herättävät keskustelua, kun samalla talvinen maisema kutsuu retkeilijöitä.
Kärppä tarkastelee ympäristöä takajaloillaan valkoisessa turkissaan.
Markku Tossavainen
3.12.2024

Sunnuntaina 3.11.2024 se tapahtui: ensilumi satoi maahan! Aamulla maassa oli Ilmatieteen laitoksen kriteerit täyttävä määrä lunta, eli vähintään 10 mm.

Diagrammi ensilumen tulosta Palokkaan vuosina 1990-2024. Varhaisin ensilumi satoi 5.10.1998, ja myöhäisimmät 21.11.2011 ja 2020. Keskimäärin ensilumi satoi 27.10

Diagrammi ensilumen tulosta Palokkaan vuosina 1990-2024. Varhaisin ensilumi satoi 5.10.1998, ja myöhäisimmät 21.11.2011 ja 2020. Keskimäärin ensilumi satoi 27.10

Oheisessa diagrammissa on yhteenveto ensilumen saapumisesta Palokkaan vuosina 1990–2024 (Terttumäki). Diagrammista ilmenee, että ensilumen satamisessa on ollut paljon vaihtelua reilun 30 vuoden aikana. Keskimäärin lumi on satanut näinä 35 havaintovuonna 27.10., mutta trendiviiva osoittaa, että lumentulo on viivästynyt.

Lintukankaan metsäretriitti

Puuppolan- ja Lintukankaanteiden kolmion alueella, Jyväskylän pohjoispuolella, sijaitsee upea, noin 60 hehtaarin metsäalue. Alueen vanhimpia ja arvokkaimpia osia ei ole hakattu lähes sataan vuoteen. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupunki on suojellut siitä noin 7 hehtaaria, mutta Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on ehdottanut suojelualueen laajentamista 30 hehtaarin suuruiseksi.

Lintukankaan metsä täyttää METSO-ohjelman kriteerit monimuotoisuutensa ansiosta. Alueelta löytyy eri-ikäistä lahopuuta, monipuolista puulajistoa sekä isoja haapoja, jotka ovat erityisesti liito-oravien ja tikkojen suosiossa. Metsä on paikoin lehtomaista, ja sen alueella on kosteikkoja sekä piilopuroja. Lisäksi siellä risteilee vanhoja polkuja, jotka kertovat alueen asukkaiden menneestä elämästä.

Lintukankaan suojelualueen eteläpuolella sijaitsee Terttumäen noin 10 hehtaarin suojelumetsä. Nämä muodostavat yhdessä merkittävän vanhojen metsien ketjun. Lintukankaan alueella viihtyvät monet metsän lajit, kuten liito-orava, puukiipijä, harmaapää- ja pohjantikka sekä metsäkanalinnuista teeri ja pyy. Metsä tarjoaa rauhallisen ympäristön myös suuremmille eläimille. Syksyisellä retkellä ensilumien aikaan havaittiin alueella ilveksen jäljet, jotka kertoivat sen seuranneen pientä metsäkauristokkaa.

Palokan suojelualueista

Palokan alueen metsien suojelualueet ovat vähäisiä asukaslukuun nähden. Läntisessä Palokassa suojeluun on merkitty Lintukankaan ja Terttumäen alueet sekä pienemmät Haukkamäen ja Mannisenmäen metsäkuviot. Itäpuolella sijaitsevat Touruvuoren luonnonsuojelualue ja pienet suojelumetsät Heinälammen ja Tyyppälänjärven kaakkoispuolella.

Palokan asukasluku on noin 14 000, ja alueen suojelu- sekä virkistysalueiden määrää voisi kasvattaa. Metso-ohjelma, joka mahdollisesti päättyy vuonna 2025, tarjoaa vielä tilaisuuden uusien suojelualueiden muodostamiseen. Ohjelma on suunnattu erityisesti yksityisille metsänomistajille, mutta kaupunki voisi toimia aktiivisena edistäjänä.

Talviturkki päälle

Talvi on aika, jolloin luonnon asukkaat kaivavat omat ”talvivaatteensa” esille. Monet eläimet kasvattavat paksumman karvan tai höyhenpeitteen ja osa lajeista vaihtaa samalla myös turkkinsa tai höyheniensä värin valkoiseksi. Näihin lukeutuvat esimerkiksi riekko, metsäjänis, kärppä ja lumikko. Myös oravan turkki vaalenee talviaikaan.

Kärppä tarkastelee ympäristöä takajaloillaan valkoisessa turkissaan.

Osa talvehtivista eläimistämme sopeutuu talveen vaihtamalla turkkinsa tai -höyhenensä paksummaksi ja suojaavammaksi. Kuvan kärppä on jo vaihtanut turkkinsa valkoiseksi. Hännän pää on musta toisin kuin pikkuserkullaan lumikolla.

Puvun värimuutos käynnistyy syksyllä valon määrän vähetessä. Viime vuosina lumentulon viivästyminen on kuitenkin asettanut haasteita erityisesti metsäjänikselle, sillä valkoinen jänis lumettomalla maalla on helppo saalis.

Koikkelehtiva talventulo

Aikaisemmin järvien jäätyminen oli yksinkertaisempi prosessi: järvet jäätyivät marras-joulukuun vaihteessa ja pysyivät jäässä kevääseen asti. Nykyisin jäätyminen ja sulaminen ovat epävakaampia. Palokkajärvi esimerkiksi jäätyi tänä syksynä 24.11., mutta sulikin osittain vain parin päivän kuluttua.

Voimakkaat eteläiset ilmavirtaukset sulattavat nopeasti niin lumen kuin jääpeitteenkin. Auringon kierto on kuitenkin vakaa – talvipäivänseisaus on tänä vuonna 21.12. Siitä eteenpäin valon määrä lisääntyy ja samalla askeleet kohti kevättä pitenevät.

Hyvää loppuvuotta ja vuodenvaihdetta kaikille Palokka-lehden lukijoille!
Muistetaan nauttia talvesta, vaikka mieli välillä tekisi vaipua talviuneen.

Liity uutiskirjeemme tilaajaksi!

Poimittuja juttuja suoraan sähköpostiisi.